Kentältä kuultuna

Haaste

Jousiammunta on haaste jokaiselle yksilölle joka sen piiriin on lähtenyt. Se ei ole ainoastaan urheilulaji niille, joilla on siihen luontaista kykyä tai niille jotka ovat päättäneet harjoittelemalla tulla mestareiksi. Se on henkilökohtainen haaste jokaiselle joka jouseen tarttuu ikään, sukupuoleen, tasoon, päämääriin ja tavoitteisiin katsomatta. Kuinka hyvä olen tänään? Kykenenkö parantamaan eilisestä? Pysynkö tässä kilpailussa kasassa loppuun asti?

Mental Game

Sinulla voi olla parhaat, kalleimmat välineet mitä kaupasta saa. Sinulla voi olla mahtava yleis- ja lihaskunto. Ne eivät auta Sinua kuitenkaan eteenpäin, jos ajatuksesi ja suhtautumistapasi eivät ole oikealla tiellä. Uskon vakaasti että kokonaisuudesta välineiden osuus on 5% luokkaa. Fyysinen kokonaisuus ratkaisee 25% ja loput 70% on kiinni sieltä korvien välistä.
Jousiammunta on laji jossa ei ole sijaa negatiivisille persoonille.

 

Teknikkaharjoitteluun kannataa panostaa

   Jotta kehittyisit teknisesti huippuampujaksi on sinun myös ymmärrettävä mitä olet milloinkin tekemässä tai mitä valmentajasi  koettaa sinulle ohjeillaan kertoa. Valmentajasi ei kiusaa sinua huvikseen toistuvalla älä-käskyillään, vaan hän yrittää antaa neuvoja, joilla löydät itsellesi sopiva oikean tekniikan. jos hän sanoo että sinun on kiinnitettävä enemmän huomiota ryhtiisi, se saattaa tarkoittaa käytännössä vaikkapa sitä ettet seisokkaan  ylävartalon paino tasaisesti molemmilla jaloilla, vaan saatat nojata joko eteenpäin taikka taaksepäin. jos et heti hoksaa mitä valmentajasi yrittää sanoa, niin kysy rohkeasti että mitä hän neuvollaan oikein tarkoittaa. Jousiammunnassa ei ole vain yhtä oikeaa tapaa, vaan jokainen ampuja hienosäätää omaa ammuntaansa itselleen sopivimmaksi. Huomaa kuitenkin että maailman parhaat ampujat useimmiten ampuvat mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla ja lähes samanlaisella tyylillä. En suosittele kenellekään jousiammunnan tekniikan uudelleen keksimistä tai elokuvista kopioimalla, sillä kouluttajien ja kokeneitten ampujien opettamalla perustekniikalla pääset varmasti omia sooloilujasi pitemmälle. Oikea tekniikka syntyy oikealla aktiivisella harjoittelulla ja jos et tiedä mitä oikea tekniikka todellisuudessa on  ja miten sitä kannattaa harjoitella kysy rohkeasti sitä muilta ja lue kaikki mitä aiheesta on kirjoiteltu.

 

Myönteisen ajattelun voima ja se Mental Game

Usein toimimme hampaat irvessä, olipa sitten kyseessä työ, perhe-elämä tai vapaa-aika. Suoritamme asioita ja olemme tyytymättömiä itseemme ja toisiin. Negatiivisuus imee helposti mukaansa – myös jousiammunnassa.

Myönnän toisinaan syyllistyväni kielteiseen ajatteluun itsekin, samalla epäonnistumista peläten. Valitettavasti tämä epäilevä asenne usein johtaa juuri pelättyyn lopputulokseen.Harjoittelussakin lähdetään usein liikkeelle kielloista: ei näin, eikä noin, teet virheen tässä ja tuossa, ei, ei ja ei; liian vähän harjoittelua, liian vähän selkävetoa... Oikein etsimme virheitä, jotta voimme korjata ne.  Etsitään ehkä sitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ampua. Voimme hakea virheitä loputtomiin, mutta onko tämä itsensä ja muiden sättiminen tarpeellista? Täytyyhän jossain vaiheessa tekemisestä nauttiakin! Kaikki me varmaan teoriassa tiedämme, että myönteisen ajattelun voima on suuri. Mutta kuinka moni meistä toteuttaa sitä käytännössä? Aika harva, luulisin. En nimittäin tunne kovin montaa syvällisen myönteisesti ajattelevaa suomalaista. Kansallemme on sisäänrakennettuna eräänlainen kurjuudenmaksimoimisjärjestelmä! Mahtaako tämä johtua pohjoisesta sijainnistamme ja puolen vuoden pimeydestä? Varmasti. Mutta nyt on komea syksy: voisimme alkaa harjoitella myönteisyyttä, pikku pakkasissa kun kaikki on helpompaa. Ja me pääsimme sisäradalle pois sateesta. Oi ihanuutta! Suomessa halutaan tällä hetkellä valmentautua korealaisten oppien mukaan. Käännetäänpä katseet kuitenkin hetkeksi Japaniin. Meillä synkillä suomalaisilla saattaisi olla paljon opittavaa muinaisilta japanilaisilta. Jousi oli samuraiden tärkein ase 1500-luvulle saakka. Taistelussa kysymys oli elämästä ja kuolemasta, joten kesken kaiken ei voinut ryhtyä analysoimaan. Piti vain sokeasti uskoa voittoon. Jos oli hengissä vielä taistelun jälkeen, niin sitten vasta pohdittiin, mikä meni pieleen ja mikä onnistui.Mieli vaikuttaa siihenkin, miten lihaksemme toimivat. Kun tekniikkaa tehdään, niin täytyy vain antaa mennä. Suorituksen pitää antaa tapahtua, eikä mieli saa takertua yksittäisin asioihin, kuten tappioon, voittoon, saatikka huonoon tai hyvään osumaan. Menköön syteen tai saveen, kilpailussa kroppa osaa kyllä asiansa. Miksi? Koska suoritusta on harjoiteltu.Jospa lähtisimme liikkeelle toisesta suunnasta ja rakentaisimme suorituksemme myönteisesti ajattelemalla, kehitykseemme uskoen? Minäkin lupaan seuraavassa harjoituksessa toteuttaa tätä positiivisen ajattelun ilosanomaa, mistä tässä kolumnissa tuli saarnattua.

 

"Mieli liikuttaa lihaksia. 
Siksi mielen harjoittaminen on välttämätöntä 
pyrittäessä huippusuorituksiin."

Psyykkisesti vahva voittaa

- Björn Borg saa hermojensa hallinnalla vastustajansa epätoivoiseksi

- Lasse Viren nousee voitontahtonsa avulla kaaduttuaankin olympiafinaalin voittoon tai näännyttää vastustajansa "kavalalla" vauhdinjaollaan

- Ingemar Stenmark nousee keskittymiskykynsä ansiosta kuuluisalla toisella laskullaan jopa sekuntien voittoon huippuherkässä lajissa, jossa taistellaan sadasosasta, ja toistaa tempun yhä uudestaan

- Franz Beckenbauer hallitsee suvereenisti 10-miehisen orkesterinsa; yhdellä silmäyksellä hän arvioi koko jalkapallokentän tapahtumat

Kaikki edellä mainitut ovat kuuluisia urheilijoita, Suuria voittajia, joiden suuruus perustuu heidän ilmiömäiseen kykyynsä kääntää jo menetetty tilanne voitoksi- erinomaisten psyykkisten voimavarojensa ansiosta.

Amerikkalainen uimahyppyvalmentaja Dick Kimball korosti voiton perustuvan kovassa kilpailussa ratkaisevasti psyykkisiin tekijöihin. Hän painotti aina henkistä, mentaalista kilpailuun valmistautumista ja voittomielellä asennoitumista. Lasse Virenin valmentaja Rolf Haikkola arvioi Lassen menestymisessä henkisten tekijöiden osuudeksi 70 - 80 prosenttia.

Tähän alueeseen perehtyminen ei käy kädenkäänteessä, mutta ottakaa haaste vastaan, sillä psyykkisesti vahva voittaa.

 

Psyykkisen valmennuksen tarve

Kilpaileminen itsensä tai muiden kanssa on ihmiselle luonnollinen prosessi, jolla hän pyrkii täydellisyyteen. Jo aivan pienet lapset kilpailevat keskenään. Kilpailun ei tarvitse olla tietoista. Se ilmenee lasten vertaillessa toistensa suorituksia keskenään. Lapset tarkkailevat toisiaan, he matkivat toisiaan ja pyrkivät kokeilemaan monenlaista uutta ja jännittävää. Ampumaharrastuksessa kokeilu ja kilvoittelu syntyvät itsestään: lapsi haluaa oppia sen, mitä joku taitavampi, yleensä vanhempi kaveri jo osaa. Hän asettaa itselleen haasteen sitä huomaamattaan. Oppiessaan hän kokee tyydytyksen tunteen, joka innostaa häntä eteenpäin.

Oman tarpeen synnyttämä kilpaileminen merkitsee vahvaa oppimismotivaatiota, halua edistyä. Kilpailemisen tarpeesta seuraa menestymisen tarve.

Huippusuoritusten edellytyksenä on suuri määrä harjoituksia, fyysisiä kieltämyksiä ja psyykkisiä voittoja. Huippu-ampuja asettaa itselleen pakotteita, joiden välitön vaikutus kohdistuu kehoon ja ilmenee esimerkiksi uupumuksena. Psyykkisiä vaikutuksia on sen sijaan vaikeampi tunnistaa.

Kilpailujännityksen ja mielialan yhteys ampumasuorituksiin

Kilpailutilanne muodostaa aina ampujalle stressitekijän, jonka tulkinta, asenne tai suhtautuminen kilpailun muodostamaan haasteeseen määrää hänen psykofysiologisia reaktioitaan. Parhaassa tapauksessa stressi merkitsee ampujan mobilisoitumista hyvään suoritukseen, mutta usein käy myös päinvastoin: ampuja epäonnistuu. Tyypillisiä selityksiä tällöin ovat liika yrittäminen, epävarma fiilis tai rentouden puute.

Asenne, suhtautuminen kilpailuun riippuu omasta koetusta kyvykkyydestä suhteessa kilpailun vaativuuteen. Valmentaja voi parhaiten vaikuttaa asenteeseen mm. säätelemällä kilpailua edeltäviä harjoituksia. Jos itseluottamus on huono, tulee harjoitusten, testiseurantakeskustelun jne. johtaa urheilijalla tunteeseen, että "nyt homma alkaa kulkea". Jos itseluottamusta on liikaa (ylimielisyys), tulisi syntyä tunne, että kaikki ei nyt vielä olekaan kunnossa. Tällöin viriää positiivinen taistelun ja näytön halu.

Vain ampuja itse voi säädellä stressireaktioitaan (tunteitaan). Tämä ei kuitenkaan ole kovin yksin kertaista, vaan vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Tällöin voidaan puhua mentaalisesta harjoittelusta, jonka yksittäisiä menetelmiä ovat mm. stressinsieto- ja rauhoittumiskyvyn kehittäminen, erilaisten pelko/stressitilanteiden läpikäynti ja voittaminen mielikuvissa, kilpailumielialan siirto mielikuvaharjoittelussa tulevaan kilpailuun ja tsempin (aktivaation) nosto.

Keskeinen psyykkisen valmennuksen tehtävä on kehittää urheilijan itsesäätelykykyä, so. kykyä säädellä hermojärjestelmän yliärsytysoireita suoritustilanteissa. Aivojen toiminnallinen tila voidaan jakaa kahteen osaan. Puhutaan toisaalta ns. "flow-tilasta", jossa suoritukset tapahtuvat automaattisesti, ikäänkuin transsissa tai hurmostilassa . Toinen tila on järkeilevä, analyyttinen ja tsemppaava. Tämän aivojen toimintatilan ollessa vallassa, ampuja on ns. normaalissa tajunnan tilassa. Tällöin on mahdollista vaikkapa suunnitella tarkkaan tulevan kilpailun mukaista tekniikkaa tai taktiikkaa. Flow-tilassa aivot huolehtivat luovista, mielikuviin voimakkaasti eläytyvistä ja automaattisista, rennoista suorituksista.

Esimerkkejä eri lajeista:

1. Moni ampumahiihtäjä paransi ammuntasuorituksiaan, kun he saivat ohjeen olla hiljentämättä hiihtovauhtia ennen ammuntapaikkaa. Näin heillä ei ollut aikaa ruveta analysoimaan tulevaa ammuntaansa, aivojen tila siirtyy loogiselle puolelle estäen automaatiotilan syntymistä.

2. Pikajuoksijan auto oli epäkunnossa, ja matka kilpailupaikalle viivästyi. Saavuttuaan stadionille, hänellä oli juuri ja juuri aikaa toteuttaa normaali verryttelyohjelmansa. Han juoksi parhaan kilpailutuloksensa tässä juoksussa - ilmeisesti, koska hänellä ei ollut aikaa miettiä ja suunnitella juoksuaan, eikä aktivaatio ehtinyt siirtyä loogisen ajattelun puolelle.

Huippusuorituksiin liittyy siis englanninkielinen käsite "flow", jolla tarkoitetaan vapautunutta tilaa, jossa suoritus tapahtuu automaatisesti, ponnistelematta. Kun on tutkittu huippu-urheilijoiden parhaita suorituksia, on löydetty joitakin yhteisiä piirteitä tähän tilaan liittyen. Tällaisia ovat:

- mielen rauhoittuneisuus 
- fyysisen rentouden tunne 
- korkea itseluottamus 
- voimakas keskittyminen suoritukseen 
- vahvuuden, energian tunne 
- mielen hallinta 
- stressituntemusten hallinta 
- ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta

Jotta painopiste kilpailutilanteessa ja harjoituksissa saataisiin flow-tilaan, tulee urheilijan ja ampujan olla sellaisessa, juuri hänelle ominaisessa mielentilassa, joka johtaa keskittyneeseen, ei-järkeilevään ja analysoivaan suoritustilaan. Tähän tilaan pääsemiseksi on kyettävä rauhoittamaan mieli liiallisesta pään sisäisestä ja ruumiillisesta jännityksestä sekä tunnistettava ampujalle ominainen jännitystaso ja yksittäiset tunnetilat. Näitä tunnetiloja voidaan hakea suoritustilanteeseen erilaisten mentaalisten menetelmien avulla.

 

Metsästys

 

Jousella metsästäminen kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Lajin erikoisseuroja on syntynyt viime aikoina runsaasti maan eri puolille. Suuri osa jousimetsästäjistä on aikaisemmin ampunut ruutiaseilla, mutta siirtyneet jousen käyttöön lajin kiehtovuuden vuoksi.

Suomessa metsästetään talja-, vastakaari-, pitkä- ja primitiivijousella. Varsijousen käyttö metsästykseen ei lain mukaan ole sallittua. Metsästyskortti vaaditaan myös jousimetsästäjältä, mutta aseenkantolupaa ei nykyisin tarvita. Laki määrää nuolelle minimi iskuenergian. Tämä saavutetaan yli 40-paunaisella jousella.

Jousimetsästys vaatii harrastajaltaan hyvää riistaeläinten tapojen ja liikkeiden tuntemusta, mutta myös tarkoituksenmukaisen ampumataidon ja   tekniikan, sekä luotettavat välineet. Oikein valitut ja viritetyt välineet antavat tukevan pohjan onnistuneelle jousimetsästysharrastukselle.

Jousimetsästäjät saalistavat ns. pienriistaa kuten metsäkanalintuja, jäniksiä, metsäkauriita ja majavia. Saalis on varma ja isku kivuton, kun osuma tulee sydämen ja keuhkojen muodostamalle ns. vitaalialueelle.

Jousimetsästäjät harjoittelevat yleensä ampumalla paperisiin eläinkuvatauluihin tai 3D eläintaustoihin. Mahdollista on myös harjoitella seuramme puitteissa heittimen avustuksella. Välineiden hankinnassa kannattaa olla yhteydessä taljakouluttajaamme

 

 

 

Tulevaisuuden visioita

-Aloitellaan seurakunnan nuorisotyön kanssa yhteisiä projekteja.Varovaisia tunnusteluja on tehty puolin ja toisin..... siitä tuonnenpana

-Kaikenlaista suunnitelmaa  olisi tiedossa... Olisiko kääntyvät taulut pitkäjousi kentällä mielenkiintoisia? ...Entäs liikkuva "kettu" taljajousi areenalla?.... Teknisesti täysin toteutettavissa mutta riittääkö aika?..Olisi pojilla ideoita päät täynnä mutta kun ansiotyöt häiritsevät vapaa ajan harrastuksia...